Rintasyöpä (carcinoma mammae)

Rintasyövän riski suurenee iän myötä. Noin puolet rintasyövistä löydetään yli 60v naisilta. Noin neljännes 25-49 vuotiailta. ja toinen neljännes 50-59 vuotiailta. Vuosittain vain muutama alle 25-vuotias sairastuu rintasyöpään.

Rintasyövän ennuste on parantunut hoitomenetelmien kehityttyä sekä syövät todetaan aiempaa aikaisemmin. Tällä hetkellä lähes 90% rintasyöpää sairastavista on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta.

Mammografia

Rintasyövän seulantatutkimuksilla pyritään löytämään rintasyövät mahdollisimman aikaisin. Suomalaiset kunnat järjestävät joka toinen vuosi maksuttoman seurannan 50-59 vuotiaille, ja niille 60-69 vuotiaille, jotka ovat syntynyt vuonna 1947 tai sen jälkeen. Mammografia tarkoittaa röntgenkuvia.

Kaikkia rintasyövän aiheuttajia ei vielä tunneta. Hormonaaliset tekijät vaikuttavat rintasyövän syntyyn. Varhainen kuukautisten alkamisikä lisää riskiä sairastua, samoin myös myöhään alkavat vaihdevuodet. Lapsettomuus ja ensimmäinen synnytys vasta yli 30 vuotiaana kasvattavat rintasyövän riskiä. Myös hormoonikorvaushoito, ylipaino, alkoholin käyttö ja nuorella iällä annettu rinnan alueen sädehoito lisäävät riskiä.

On arvioitu että 5-10% rintasyövistä johtuu perinnöllisestä alttiudesta. Nykyisin tunnetaan kaksi selvästi rintasyövän riskiä suurentavaa geeniä: BRCA1 (44-78%) JA BRCA2 (31-56%). Lisäksi näiden geenimutaatioiden kantajilla on 20-40% riski sairastua munasarjasyöpään.

Tavallisin rintasyövän oire on rinnassa oleva kyhmy tai kainalossa tuntuva kyhmy. Useimmiten syöpä on kivuton, mutta se voi aiheuttaa myös pistelyä tai kipua rinnassa. Joskus syövän ensioire voi olla nännistä erittyvä kirkas ja verinen neste.

Suojaavat tekijät
Rintasyöcän ehkäiseminen ei ole mahdollista, mutta ylipainon välttäminen, liikunta ja imettäminen pienentävät rintasyövän riskiä.

Ennen hoidon aloittamista rintasyöpä luokitellaan sen biologisten ennustetekijöiden ja levinneisyyden mukaan. Hoito koostuu usein leikkauksesta, sädehoidosta ja lääkehoidosta. Kuten solunsalpaajista, hormonaalisista hoidoista ja erityistapauksissa vasta-aine hoidoista.

Rintasyövän hoitojen jälkeen alkaa seuranta. Seurantaa suositellaan kahden vuoden välein. Ilmaiset mammografia tutkimukset kannattaaa käyttää hyväksi. Ensimmäinen seuranta on noin 3kk hoitojen päättymisen jälkeen. Seurannalla pyritään huomaamaan syövän uusiutuminen.

Lähteet: kaikki syövästä.fi

Tekijät: Aleksi, Jonna ja Iitu

Keuhkosyöpä

Keuhkosyöpä eli cancer pulmonis

Syyt: 

Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Suomessa se on miehillä toiseksi yleisin ja naisilla neljänneksi yleisin syöpämuoto.

Keuhkosyöpä jaetaan kahteen päätyyppiin, ei piensoluisiin ja pienisoluisiin.

Keuhkosyövistä 80–90 prosenttia johtuu tupakasta. Tupakansavusta on löytynyt lukuisia syöpää aiheuttavia yhdisteitä. Tupakoitsijan vaara saada keuhkosyöpä on 15–30 kertaa suurempi kuin tupakoimattoman.

Oireet:

Alkuvaiheessa keuhkosyöpä on oireeton, ja se voi kasvaa etenkin keuhkojen ääreisosissa kookkaaksi ennen kuin siihen liittyy mitään vaivoja.

Yleisin keuhkosyövän oire on pitkittynyt yskä. Tupakointiin liittyy usein jatkuvasta keuhkoputkentulehduksesta johtuvaa yskää ("tupakkayskä") ja limaneritystä. Keuhkosyövässä yskän luonne saattaa muuttua. Tällöin on aiheellista kääntyä lääkärin puoleen. Noin neljäsosalla keuhkosyöpää sairastavista yskän mukana tulevassa limassa on verta. Veriyskä on oire, jonka vuoksi on syytä hakeutua pikaisesti lääkäriin. Muita oireita ovat rintakehän alueen kipu, hengenahdistus, laihtuminen ja ruokahaluttomuus tai toistuvat keuhkokuumeet.

Osalla keuhkosyöpäpotilaista tauti todetaan oireettomassa vaiheessa muista syistä tehdyn keuhkokuvauksen yhteydessä.

Toteaminen: 

Syöpä todetaan useimmiten keuhkojen röntgenkuvalla. Syövän tarkempi sijainti ja levinneisyys selvitetään tietokonekerroskuvauksella tai erityisellä PET-tietokonekerroskuvauksella. Keuhkoputken tähystyksessä (bronkoskopia) tai rintakehän läpi ohjatulla neulalla pyritään kasvaimesta saamaan näytepala mikroskooppista tutkimusta varten. 

Hoito: 

Potilaan yleiskunto ja muut sairaudet voivat rajoittaa hoitovaihtoehtoja. Pienisoluisen syöpätyypin hoito on yleensä solunsalpaajahoito yksinään tai sädehoitoon liitettynä, mikä aluksi useimmissa tapauksissa tehoaa hyvin. Syövän uusiutumistaipumus on kuitenkin suuri.

Ei-pienisoluisissa syöpätyypeissä ensisijainen hoito on leikkaus, jos syöpä ei ole liiaksi levinnyt. Se tulee kyseeseen kuitenkin vain 20–25 %:lle sairastuneista, koska joko sairaus on todettaessa liian laajalle levinnyt tai potilaalla on muita sairauksia, jotka estävät leikkaushoidon. Leikkauksen lisäksi tietyissä levinneisyysasteissa annetaan solunsalpaajahoitoa. 

Paikallisesti levinneessä taudissa annetaan usein sädehoitoa solunsalpaajahoidon kanssa. Levinneessä syövässä hoitona on pelkkä solunsalpaajahoito tai uudemmat biologiset lääkkeet, jotka merkittävästi lievittävät oireita ja pidentävät elinaikaa. 

Ennuste: 

Ennuste on paras, jos syöpä on leikattavissa. Sen vuoksi tutkimuksiin ja hoitoon kannattaa hakeutua ajoissa. Jos leikkauksessa ei-pienisoluinen syöpäkasvain voidaan poistaa kokonaan, yli puolet leikatuista elää pitempään kuin viisi vuotta. Levinneessä syövässä keskimääräinen elinaika on lyhyempi. Pienisoluisessa syöpämuodossa hoitotulokset ovat huonommat kuin ei-pienisoluisessa. Tupakoinnin lopetuksen on todettu vähentäneen sairauden uusiutumistaipumusta.

Seulonta

Pieniannoksisella tietokonetomografiaseulonnalla kyetään löytämään varhaisvaiheen keuhkosyöpiä, ja runsaasti tupakoineilla se myös vähentää kuolleisuutta. Lukuisat väärät positiiviset löydökset aiheuttavat seurannan ja jatkotutkimusten tarvetta ja kuormittavat terveydenhuollon resursseja. Seulonnan seurauksena voi myös tapahtua ylidiagnostiikkaa, mikä tarkoittaa sitä, että seulonnassa löytyy hitaasti kasvavia syöpiä, jotka eivät henkilön elinaikana johtaisi hoitamattomanakaan oireisiin tai lyhentäisi elinaikaa. Tämä voi johtaa elämänlaatua huonontaviin ja mahdollisesti haitallisiin hoitoihin. Näistä syistä keuhkosyövän seulontaa ei Euroopassa ole käynnistetty.

Tehnyt: Juulia, Salla R & Kirsi