perjantai 25. marraskuuta 2016

Muistisairaan itsemääräämisoikeus

           Muistisairaan itsemääräämisoikeus

Marttaliini on 76-vuotias muistisairas eläkkeellä oleva toimistotyöntekijä.   Marttaliinilla on omahoitajana miehensä Marttiliini 79-vuotias ja hänellä on kaksi lasta Virpiliini 55-vuotias ja Petriliini 53-vuotias.   

Marttaliinilla on ikäänsä ja sairauteen nähden hyvä toimintakyky. Hän kykenee suoriutumaan arjen perustoiminnoista ohjatusti ruoanlaittoa lukuunottamatta, koska hän unohtaa vuorokauden ajan ja paikan. Marttiliini on keksinyt taulukon joka auttaa Marttaliinia tajuamaan ajankulun. 

Marttaliinilla on todettu Alzheimer 65-vuotiaana. Nyt sairaus on edennyt niin pitkälle että Marttaliini on muuttamassa tehostetun palveluasumisen yksikköön, koska Marttiliinin voimavarat eivät riitä.
Marttaliinia pelottaa muuttaa TehPa yksikköön, koska hän ajattelee että joutuu ”laitokseen” missä ei ole yksilöllisyyttä eikä sanavaltaa.

Nyt Marttaliini ja Marttiliini ovat saaneet kirjeen jossa kerrotaan TehPan eettiset periaatteet josta heille pistää tikulla silmään itsemääräämisoikeus, josta he kysyvät lisää



Morjenttes Marttaliini ja Marttiliini!
Halusitte tietää enemmän itsemääräämisoikeudesta. Kehotamme teitä tekemään hoitotahdon, josta käy ilmi öö Marttaliinin ruokamieltymykset, päivärytmin ja uskonnon merkitys, lisäksi olisi hyvä tietää että niiku elämän lopun hoidosta.

Tätä tarvitsemme jotta voimme toteuttaa hoitoa mahdollisimman hyvin ja kunnioittaen asukkaan itsemääräämisoikeutta.

Laki itsemääräämisoikeudesta

”Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.

Jos täysi-ikäinen potilas ei mielenterveydenhäiriön, kehitysvammaisuuden tai muun syyn vuoksi pysty päättämään hoidostaan, potilaan laillista edustajaa taikka lähiomaista tai muuta läheistä on ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä kuultava sen selvittämiseksi, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jos tästä ei saada selvitystä, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena.

Tapauksissa, joita 2 momentissa tarkoitetaan, tulee hoitoon saada potilaan laillisen edustajan taikka lähiomaisen tai muun läheisen suostumus. Laillisen edustajan, lähiomaisen ja muun läheisen tulee suostumusta antaessaan ottaa huomioon potilaan aiemmin ilmaisema tahto tai, jos hoitotahtoa ei ole ilmaistu, hänen henkilökohtainen etunsa. 

Jos laillinen edustaja, lähiomainen tai muu läheinen kieltää hoidon antamisen tai hoitotoimenpiteen tekemisen potilaalle, potilasta on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä suostumisesta kieltäytyvän henkilön kanssa muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla. Jos laillisen edustajan, lähiomaisen tai muun läheisen näkemykset hoidosta eroavat toisistaan, potilasta on hoidettava tavalla, jota voidaan pitää hänen henkilökohtaisen etunsa mukaisena. ”

Täältä voitte mahdollisesti lukea lisää potilaan asemasta ja oikeuksista tai sitten keskustella minun kanssani
Ystavällisin terveisin palveluvastaava,
Kirsti-Maritta Lalli





                                                  Tehnyt
    Toimitusjohtaja, projektipäällikkö Kirsti
         Sihteeri Juulia

                 Työläiset Alex ja Salsa

tiistai 15. marraskuuta 2016

Materiaalipankki varhaiskasvatukseen

Olemme arjen toiminnot ja ohjausosaaminen- tunneilla tehneet ryhmätöitä liittyen musiikki- ja liikuntakasvatukseen sekä lapsen leikkiin. Ryhmätöidenne tuotokset olen kerännyt yhteen ja löydätte ne helposti täältä. Muistakaa myös Superin Kaisan jakama opas "Takataskun leikkejä", josta on varmasti teille hyötyä top-jaksollanne.


Iloa suunnitteluun ja lasten kanssa työskentelyyn!


Hanna

torstai 10. marraskuuta 2016

Arjen toiminnot ja ohajusosaaminen kuntoutumisen tukemisessa

Olemme tutustuneet erilaisiin apuvälineisiin ja teknologian hyödyntämiseen kuntoutumisen tukemisessa. Jälleen kävimme myös työelämän kentällä tutustumassa erilaisiin apuvälineisiin. Erittäin suositeltava ja tutustumisen arvoinen sivusto on http://www.respecta.fi/. Olemme pohtinnet luokassa mm; Kuka apuvälinepalveluja järjestää? Ketkä ovat apuvälinepalveluiden tuottajat? Mitä asioita apuvälinepalveluun kuulu?

Ergonominen työskentely lähihoitajan työssä on erittäin tärkeä ja huomioitava asia. Käytännön harjoittelun lisäksi olemme tutustuneet työterveyslaitoksen ergonomia sivustolle, jossa tärkeää asiaa myös potilassiirroista.

Suunnitelmallinen ja laadukas kuntoutumisen tukeminen

Kuntouttavaa työotetta on määritelty ja pohdittu luokassa. Olemme laatineet esimerkkejä kuntouttavasta työotteesta ja käyneet kysymässä aiheesta vielä käytännön työelämästäkin.

Kuntouttavalla työotteella tarkoitetaan työskentelytapaa, jossa kuntoutujaa kannustetaan ja ohjataan toimimaan mahdollisimman itsenäisesti. Käytännössä lähihoitaja avustaa kuntoutujaa,  mutta ei tee hänen puolesta asioita, joihin hän itse kykenee. Lisää kuntouttavasta työotteesta mielenkiintoisessa artikkelissa.
 
Lisäksi olemme pohtineet eri kuntoutusmuotoja yhdessä ja pienryhmissä. Kuntoutusmuodoista löydät lisätietoa kuntoutusportista.