Mennyt viikko on ollut hulinaa. Ykköset ovat hiljalleen ryhmäytymässä, kakkoset kentällä ja kolmoset jatkavat loppun pinnistelyä..
Ykkösien kanssa olen saanut tehdä paljon töitä. Olen tutustunut uusiin ihaniin persooniin; olen saanut nauttia kanssanne ihanasta työrauhasta. On ilo olla ryhmänohjaajanne ja matkata kanssanne kohti lähihoitajan ammattia.
Kakkoset... Tulitte vain moikkaamaan ja lähditte. Olen seurannut blogejanne ja hienosti olette ottaneet homman haltuun. Kaipaan kuitenkin vielä niitä oppimispäiväkirjoja, joita ette ole julkaisseet. Myönnän: odotan teitä takaisin.
Kolmoset.. Ihanaa jatkaa matkaa kanssanne. Upeaa nähdä kasvamistanne. Kyynel vierähtää silmäkulmaan ajatellessani ensi kevättä ja teidän valmistumistanne. Onneksi vielä ei ole aika päästää lentoon. Lentoon päästön hetken koittaessa olen tyytyväinen ja monta kokemusta rikkaampi. Olette porukka, joka säilyy mielessäni kauan. Matkalla kanssanne on ollut ylä- ja alamäkiä. Onneksi mäet ovat tehneet meistä kaikista vahvempia..
Matkamme jatkuu.. Ihanaa ja upeaa.
On yksinkertaisesti kivaa olla teidän ope..
Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.