Keuhkosyöpä

Keuhkosyöpä eli cancer pulmonis

Syyt: 

Keuhkosyöpä on maailman yleisin syöpä. Suomessa se on miehillä toiseksi yleisin ja naisilla neljänneksi yleisin syöpämuoto.

Keuhkosyöpä jaetaan kahteen päätyyppiin, ei piensoluisiin ja pienisoluisiin.

Keuhkosyövistä 80–90 prosenttia johtuu tupakasta. Tupakansavusta on löytynyt lukuisia syöpää aiheuttavia yhdisteitä. Tupakoitsijan vaara saada keuhkosyöpä on 15–30 kertaa suurempi kuin tupakoimattoman.

Oireet:

Alkuvaiheessa keuhkosyöpä on oireeton, ja se voi kasvaa etenkin keuhkojen ääreisosissa kookkaaksi ennen kuin siihen liittyy mitään vaivoja.

Yleisin keuhkosyövän oire on pitkittynyt yskä. Tupakointiin liittyy usein jatkuvasta keuhkoputkentulehduksesta johtuvaa yskää ("tupakkayskä") ja limaneritystä. Keuhkosyövässä yskän luonne saattaa muuttua. Tällöin on aiheellista kääntyä lääkärin puoleen. Noin neljäsosalla keuhkosyöpää sairastavista yskän mukana tulevassa limassa on verta. Veriyskä on oire, jonka vuoksi on syytä hakeutua pikaisesti lääkäriin. Muita oireita ovat rintakehän alueen kipu, hengenahdistus, laihtuminen ja ruokahaluttomuus tai toistuvat keuhkokuumeet.

Osalla keuhkosyöpäpotilaista tauti todetaan oireettomassa vaiheessa muista syistä tehdyn keuhkokuvauksen yhteydessä.

Toteaminen: 

Syöpä todetaan useimmiten keuhkojen röntgenkuvalla. Syövän tarkempi sijainti ja levinneisyys selvitetään tietokonekerroskuvauksella tai erityisellä PET-tietokonekerroskuvauksella. Keuhkoputken tähystyksessä (bronkoskopia) tai rintakehän läpi ohjatulla neulalla pyritään kasvaimesta saamaan näytepala mikroskooppista tutkimusta varten. 

Hoito: 

Potilaan yleiskunto ja muut sairaudet voivat rajoittaa hoitovaihtoehtoja. Pienisoluisen syöpätyypin hoito on yleensä solunsalpaajahoito yksinään tai sädehoitoon liitettynä, mikä aluksi useimmissa tapauksissa tehoaa hyvin. Syövän uusiutumistaipumus on kuitenkin suuri.

Ei-pienisoluisissa syöpätyypeissä ensisijainen hoito on leikkaus, jos syöpä ei ole liiaksi levinnyt. Se tulee kyseeseen kuitenkin vain 20–25 %:lle sairastuneista, koska joko sairaus on todettaessa liian laajalle levinnyt tai potilaalla on muita sairauksia, jotka estävät leikkaushoidon. Leikkauksen lisäksi tietyissä levinneisyysasteissa annetaan solunsalpaajahoitoa. 

Paikallisesti levinneessä taudissa annetaan usein sädehoitoa solunsalpaajahoidon kanssa. Levinneessä syövässä hoitona on pelkkä solunsalpaajahoito tai uudemmat biologiset lääkkeet, jotka merkittävästi lievittävät oireita ja pidentävät elinaikaa. 

Ennuste: 

Ennuste on paras, jos syöpä on leikattavissa. Sen vuoksi tutkimuksiin ja hoitoon kannattaa hakeutua ajoissa. Jos leikkauksessa ei-pienisoluinen syöpäkasvain voidaan poistaa kokonaan, yli puolet leikatuista elää pitempään kuin viisi vuotta. Levinneessä syövässä keskimääräinen elinaika on lyhyempi. Pienisoluisessa syöpämuodossa hoitotulokset ovat huonommat kuin ei-pienisoluisessa. Tupakoinnin lopetuksen on todettu vähentäneen sairauden uusiutumistaipumusta.

Seulonta

Pieniannoksisella tietokonetomografiaseulonnalla kyetään löytämään varhaisvaiheen keuhkosyöpiä, ja runsaasti tupakoineilla se myös vähentää kuolleisuutta. Lukuisat väärät positiiviset löydökset aiheuttavat seurannan ja jatkotutkimusten tarvetta ja kuormittavat terveydenhuollon resursseja. Seulonnan seurauksena voi myös tapahtua ylidiagnostiikkaa, mikä tarkoittaa sitä, että seulonnassa löytyy hitaasti kasvavia syöpiä, jotka eivät henkilön elinaikana johtaisi hoitamattomanakaan oireisiin tai lyhentäisi elinaikaa. Tämä voi johtaa elämänlaatua huonontaviin ja mahdollisesti haitallisiin hoitoihin. Näistä syistä keuhkosyövän seulontaa ei Euroopassa ole käynnistetty.

Tehnyt: Juulia, Salla R & Kirsi